Korvakuulumisia ja joogakoiria

Mikko lähti siis aamulla sukellukselle sateen pauhatessa, Maiju lähti vähän myöhemmin terveyskeskukselle. Siellä oli tänään, kenties sateen takia, hivenen hiljaisempaa. Kun vielä oli perillä hyvissä ajoin ja tiesi miten jonotussysteemi toimii, pääsi naisten jonossa peräti toiseksi topakan mummelin jälkeen. Myöhemmin piti tosin päästää yksi kovin kuumeisen oloinen pikkutyttö edelle. Kesti noin puolisentoista tuntia ennen kuin lääkärin pakeille lopulta pääsi, sillä päinvastoin kuin Maiju, lääkäri ei suinkaan ollut ajoissa, eikä edes ryhtynyt välittömästi ottamaan potilaita vastaan. Mutta eipä siinä ainakaan kauemmin mennyt kuin kotona päivystykseen jonottaessa! Ei muisteta kerrottiinko viimeksi, mutta lääkärin huoneen ovella on pelkkä verho, ja jonossa seuraavat kurkkivat aina välillä kärsimättömästi sen takaa, että mikä sillä edellisellä potilaalla oikein kestää… Yksityisyys ei välttämättä täällä Intiassa ole se kaikkein arvostetuin asia (joten pakko sanoa Linda, että etukäteisahdistus tuijotuksesta ja väentungoksesta ja muusta on ihan paikallaan, valitettavasti. Mutta kyllä siitäkin selviää, usko pois!).

Tällä kertaa lääkärillä käynti tuotti mieluisia tuloksia. Lääkäri sanoi korvan näyttävän oikein hyvältä ja lupasi että saa mennä taas sukeltamaan. Lääke- ja korvatippakuuri jatkuu varmuuden vuoksi vielä muutaman päivän, niin ettei pitäisi ainakaan tulla mitään ongelmia. Välillä vähän kauhistuttaa tuo täkäläinen into määrätä monenlaista lääkettä yhteen pikku vaivaan. Erityisesti antibiootteja määrätään kovin herkästi, toisin kuin kotona. Ollaan oltu matkalla alle kolme viikkoa, ja molemmat ovat jo syöneet yhden antibioottikuurin (joka siis Maijulla vielä jatkuu). Mutta vaikka suomalaisen omalääkärin varoittava ääni kuuluukin heikosti takaraivossa, niin reissun päällä tuntuu tietysti kaikkein tärkeimmältä saada itsensä (ainakin päällisin puolin, maksan tms. rasittumisesta ei tietenkään tiedä) kuntoon, tässä tapauksessa sukellus-sellaiseen.

Hyvistä korvauutisista huolimatta lääkäri onnistui hetkeksi hämmentämään ja huolestuttamaan. Hän nimittäin ryhtyi korvaa tutkailtuaan kyselemään että missäs sitä oikein majoitutaankaan ja että ovatkos ne siellä informoineet tällaisesta ja tällaisesta. Ei saanut mitään selvää siitä, ketä olisi pitänyt informoida ja mistä, eikä siis voinut olla varma että onko näin tapahtunut vai ei. Kieltävästä vastauksesta (ei, ei ole informoitu) lääkäri joka tapauksessa närkästyi ja soitti heti puhelimella toruakseen jotakuta tästä laiminlyönnistä. Ilmeisesti kysymys on jostakin kaikille turisteille suunnatusta asiasta X, joka tapahtuu huomenna illalla kylän torilla. Siitä, onko kyse jonkinlaisesta iloluontoisesta juhlasta vaiko kenties turistien vihamielisestä joukkomukiloinnista, ei ole minkäänlaista havaintoa. Ehkäpä sentään edellisestä, mutta huomenna olemme varmaan viisaampia.

Tänään iltapäivällä saatiin pitkästä aikaa molemmat vähän joogattua. Täällä on muuten siihen aika optimaalinen ilmanlämpö ja -kosteus. Venyy hyvin eikä näin sadekelillä tule edes tuskaisen kuuma, vaan on juuri sopivasti hiki. Loppupuolella harjoitusta koimme yllättävän hetken, kun jotakin kiisi ylös majamme portaita ja vilahti sängyn alle. Täällä saa kyllä varautua jos jonkinlaisiin kutsumattomiin ötömönniäisvieraisiin, mutta tämä oli kyllä harvinaisen isokokoinen. No, koirahan se oli: se oli päässyt sisään hieman rakosellaan olleesta ovesta ja päätti nyt käydä taloksi sängyn alle. Mikko yritti sitä häätää taskulamppua ja kenkää heiluttamalla, mutta karvaturri ei ollut tästä moksiskaan. Se totteli vasta Maijun komennusta ja luikki lopulta alakertaan, jossa Mikko joutui vielä vesipullolla (tyhjällä) päähän pamputtamalla ohjaamaan kutsumattoman vieraan ovesta ulos asti.

Sellaisia täällä tällä kertaa. Huomenna sitten takaisin suunnitelman mukaiseen päiväjärjestykseen eli sukeltamaan. Vaihdamme samalla maisemaa ja muutamme loppuajaksi asumaan viimevuotiseen majapaikkaamme eli sukelluskoulun yhteydessä oleviin telttavirityksiin. Kuulostavat ehkä epäilyttäviltä, mutta sieltä saa saippuaa, kuumaa vettä lämmittimestä, pyyhkeet (erikseen suihkua ja rantaa varten), puhtaat lakanat ja päivittäisen siivouksen – ah ihanuutta!