Daily Archives: 2008/09/10

Same same

Halojaa viela kerran Havelockilta.

Tanaan taidettiin ekan kerran havahtua siihen, etta taalta pitaa joskus lahtea poiskin, ja vielapa varsin pian. Tuntuu silta kuin parin paivan paasta lahtisi kotiin, mutta matkahan viela jatkuu vaikka varsinainen loma taitaakin loppua takaisin mantereelle palatessa.

Taalla elama on jatkunut entiseen malliin sitten viime kuulumisten. Paivat valuvat hiljalleen eteenpain samalla kaavalla, joka on jokseenkin seuraavanlainen:

6:00-6:20 Heratys
6:20-7:00 Hampaiden pesu ja optionaalinen rantakayskentely
7:00-7:25 Aamiainen (2x omeletti ja tee)
7:25-7:30 Vessatauko
7:30-9:00 Meno sukeltamaan
9:00-10:30 Ensimmainen sukellus
10:30-11:00 Tee ja samosatauko
11:00-12:00 Toinen sukellus
12:00-13:30 Paluumatka
13:30-13:45 Sukelluskamppeiden pesu
13:45-14:00 Suihku ja vaatteiden vaihto
14:00-15:30 Lounas ja vapaata seurustelua
15:30-17:00 Lepuuttelua ja lukemista
17:00-17:30 Siirtyminen anniskelutiloihin
17:30-19:30 Illallisen odottelua/sateen katselemista
19:30-20:30 Illallinen
20:30-21:45 Kettuilua divemasterille ja naapuriresortille
21:45-22:15 Nukkumaanmeno

Eli tuommoista. Melkolailla siis mielenkiintoista eiko vain? Taytyy tosin sanoa, etta rytmi on hyvin mukaansatempaava. Jo nain lyhyessa ajassa on alkanut tuntua silta, kuin ei olisi ikina mitaan muunlaista elamaa viettanytkaan, vaan olisi vain joka paiva herannyt, lahtenyt sukeltamaan ja tullut sitten illaksi odottelemaan sateen loppumista (mita ei kylla ikina tapahdu, paitsi tanaan ei ole muutamaan tuntiin satanut) seka illallista.

Tanaan tosin kaantyi kupit paalaelleen ja Maijusta tuli meidan perheen kokenein sukeltaja puolentoista tunnin etumatkalla. Mikolla on ollut eilen ja tanaan pienta flunssaa (luultavasi samaa mita Maijulla oli viime viikolla) eika paineentasaus onnistunut vuorostaan hanelta ja sukellukset jaivat siten valista. Huomenna ja perjantaina on mahdollisuus menna sukeltamaan, mutta katsotaan miten vointi kehittyy. Ei siis ole mistaan muusta kyse kuin etta on roorit hiukan tukossa, mutta sukeltamisessa se ei oikein ole toimiva juttu. Alkaa siis huolestuko, emme ole joutumassa sairaalaan Mikkoa hoidatuttamaan 🙂 Ja korvatkin antoivat hetki sitten parempia merkkeja.

Joka tapauksessa ollaan jo ehditty nahda hirmu paljon juttuja sukelluksilla, ja tanaan alkoi Maijusta jopa tuntua tylsalta katsella samoja koralleja ja pikkukalasia n:tta kertaa… Ainakin kun Mikko ei saanut olla mukana. Niin etta jolleivat korvat tuosta tokene, voidaan ihan hyvilla mielin silti jatkaa matkaa eteenpain. Muutama saitti jaa silloin kylla viela sukeltamatta, mutta voihan se olla hyvakin, etta jaa jotain uutta nahtavaa ensi kerraksi. Tanne on nimittain pakko palata viela takaisin!

Seuraavat terveiset yritamme kirjoittaa perjantai-iltana Port Blairista jos vain ehdimme. Muussa tapauksessa kirjoittelemme lauantaina tai sitten sunnuntaina… tai maanantaina… joka tapauksessa jostakin aiti-Intian kaoottisesta sylista…