Parhaillaan Lhatsessa, road tripin kolmannessa etapissa. Pikkukaupunki, joka kasittaa tien idasta lanteen (tai painvastoin) seka pari sivukatua. Ei siis kovin paljon nahtavaa, niinpa meilla on hyvin aikaa kertoilla kuulumisia.
Automatka on mennyt hyvin alun hankaluuksien jalkeen. Sita paitsi auton hajoaminen oli tietysti omanlaisensa kokemus sekin! Ehkei olisi tuntunut tama matka samalta ilman sita 🙂 Matkan varrella on nahty paljon tiibetilaisempaa ja maalaisempaa Tiibetia kuin Lhasassa, joka tuntuu nain jalkikateen vielakin kiinalaistuneemmalta kuin paikan paalla. Ihmiset ajavat traktoreilla ja hevoskarryilla pienten kylien valilla. Rakennusryppaiden kohdalla lapset aina vilkuttelevat iloisesti.
Matkan tarkeimmat (ihmisen aikaansaamat) nahtavyydet katsottiin lapi eilen. Ensimmainen oli Pelkor Choden luostari Gyantsessa. Sen vetonaulana on Kumbum, jonka viidennen kerroksen nimi on Bumpa!!! Eli siis semmoinen monikerroksinen tornirakennus, jonka joka kerroksessa on monen monta pienen pienta kappelia (kaikkiaan 108), joissa on kussakin joko Buddhan tai Protector Deityn patsas seka maalauksia. Iltapaivan nahtavyytena oli Shigatsessa sijaitseva Tashilunpon luostarialue, ehkapa hienoin toistaiseksi nakemistamme, mutta silti sita samaa kuin muutkin – temppeleita, munkkeja, kerjalaisia, pyhiinvaeltajia ja sikana kiinalaisturisteja.
Mikko veti laakekuurin viimeiset napit pari tuntia sitten ja olo on tervehtynyt. Maiju samoin vaikkei olekaan ollut kipeana. Parina paivana on ollut sateista ja siten kylmaa. Ostettiin siis pitkat kalsarit seka asken lankaa, josta Maiju aikoo reippaasti neuloa jonkun sortin lapasentyngat ettei vallan sormet jaady, kunhan ylihuomenna paastaan Everestille.