Back in business

Iso M paassyt siis sairaalasta eilen aamulla. Laakari kysyi etta koska halutaan lahtea. Sanoin etta vaikka heti aamiaisen jalkeen. Siihen laakari etta huomenna voidaan menna. Oltiin vahan etta MITA? No sitten se kysy etta halutaanko lahtea jo tanaan. No tottakai. Sanoi siihen vaan etta OK, menkaa vaan. Helppoa kuin mika. Pakkauduttiin kasaan ja haivyttiin akkia sairaalasta. Otettiin eka taksi kohti rautatieasemaa ja sielta otettiin liput ekaan junaan (joka lahti 20min paasta) kohti Bhubaneswaria. Junamatka hieman alle 9h ja niin lyhyella varoitusajalla sai vaan second class lippuja, eli mentiin siella. Taas yhta “mukavan” ahdasta ja kuumaa kuin ennenkin. Mikko tunki ittensa hattuhyllylle, Maiju istui alkumatkan (4 h) repun paalla kaytavalla kunnes sai ikkunapaikan, joka taytyi tietenkin jakaa vahintaan yhden muun matkustajan kanssa. Ylapankolla oli varmaan enempi tilaakin, paitsi etta jalkoja ei saanu mihinkaan (aivan jumissa perilla). Tosi puuduttava matka siis, kirjaimellisesti, ja paatettiin etta se on vika matka kakkosluokassa jos vaan mahdollista. Onhan se tietysti elamys… kannattaa siis kokeilla, tosin aivan lyhyilla matkoilla. Suomessa ei yksikaan juna vois ikina olla yhta tayteen ahdettu, ainoa kaukaisesti samanlainen kokemus voi olla muinoin Ankkarockiin suuntaavissa lahijunissa (ajatelkaa siis itse matkustavanne silla 9h =).

Tämmöistä siellä Kalkutassa olis ollu

Tämmöistä siellä Kalkutassa olis ollu

Taksissa kohti juna-asemaa

Taksissa kohti juna-asemaa. Joku muukin taksi oli liikenteessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *