Tag Archives: Shillong

Tripurassa ja Meghalayassa koettua

Tervehdys taasen. Tassapa luetteloa viime paivien olennaisimmista elamyksista. Muutakin on saatettu kokea, mutta niita ei mainita kun eivat ne ole mainitsemisen arvoisia. Joo.

Ujjayanta Palace

http://www.tourism.tripura4u.com/ujjayanta-palace.htm

Tallainen palatsi on Agartalan kaupungin tarkein nahtavyys. Nayttaa ihan hienolta, eiko? Vaan eipa oikeasti ole kovin kummoinen. Rakennus on ihan paketissa ja telineiden peitossa (tietysti ihan hyva etta kunnostetaan) eika palatsin alueelle edes paase kaymaan kuin illan hamartyessa. Silloin tarjolla on naet suurenmoinen valo- ja musiikkispektaakkeli, eli suomeksi sanottuna suihkulahde, jossa on typerasti valaistut vesipatsaat tanssivat typerasti typeran musiikin tahdissa. Maiju vastustaa. No okei, liput eivat maksaneet kuin viisi rupiaa, mutta nain ankeasta nahtavyydesta sekin oli aika paljon. Saaliksi kay taas paikallisia lapsia ja nuoria, jos tassa on kaupungin paras tapa tehda jotain kivaa.

Tripura Sundari Temple

Seuraava ei sovellu heikkohermoisille ja/tai elainrakkaille. Tassa temppelissa vedettiin ihan kirjaimellisesti passia narussa, ja – kylla vain – uhrattavaksi. Ei auttanut muu kuin jaada hetkeksi seuraamaan toimitusta. Pienet kiliparat maakivat surkeasti ja harasivat vastaan minka pystyivat. Ne siis selvasti tiesivat, mika niita odotti. Mutta vastaanpaneminen oli turhaa, ja yksi kerrallaan passiraukoilta pantiin kaula poikki. Paa heitettiin yhteen suuntaan, loput vartalosta toiseen suuntaan. Yllattavan kauan jalat juoksivat viela ilman paata… Ilmeisesti uhritoimitusta suorittaneet miehet olivat tehneet ko. toimituksia joskus ennenkin, sen verran katevasti kilit nyljettiin ja pantiin paloiksi.

Neermahal Palace

http://www.tourism.tripura4u.com/neermahal.htm

Neermahal merkitsee suomeksi vesipalatsia, ja kylla, molemmat elementit eli vesi ja palatsi olivat vahvasti lasna. Kyseessa oli siis jarven keskelle rakennettu komea palatsi, jonne mentiin veneella vanhan sedan soutamana. Perilla oli puoli tuntia aikaa katsastaa palatsia. Rakennus oli sisalta tyhjillaan, mutta siita huolimatta, tai juuri siksi, oli helppo kuvitella, miten loistokasta elamaa siella on saatettu manna vuosina viettaa.

Bhubaneswari Temple ym.

http://www.tourism.tripura4u.com/bhubaneswari-temple.htm

Edella mainitun Tripura Sundari -temppelin lisaksi Udaipurin (eri Udaipur kuin se Rajasthanissa sijaitseva) kaupungissa oli n. 500 vuotta vanha Bhubaneswari Temple, jonka vieressa oli lisaksi vanha palatsi raunio ja pienempi Vishnu Temple. Nama kaksi jalkimmaista olivat erityisen hauskoja, enemman tai vahemman raunioituneita rakennuksia joiden katot puskivat heinaa, puskaa ja jopa puuta.

Unakoti

http://www.tourism.tripura4u.com/unakoti.htm

Tripuran ehka ainutlaatuisin nahtavyys loytyi taalta. Unakoti merkitsee “yksi vahemman kuin 10 miljoonaa”, ja vaitetaan etta taalla olisi niin monta kiveen kaiverrettua kuvaa tai veistosta. Ihan niin montaa ei saatu laskettua, mutta komeita nama kivikaiverrukset joka tapauksessa olivat. Vaikuttavuutta lisaa kaiverrusten ika, joka on reilusti yli tuhat vuotta. Melko Indiana Jones -henkista jopa, ellei paikkaa olisi “pilattu” kivetyin kavelyreitein ja ellei siella olisi poljia intialaisturisteja, jotka kiipeilevat Ganesh-norsujen karsille jne.

Yobussi Shillongiin

Lauantai oltiin Unakotin-visiittia lukuun ottamatta melko pitkalti liikenteessa. Juna Agartalasta Kumarghatiin, Kumarghatista jeeppi Kailashahariin, Kailashaharista riksa Unakotiin ja takaisin, Kailashaharista pikkubussi Kumarghatiin, Kumarghatista bussi Shillongiin. Viimeinen patka oli 12,5-tuntinen yobussimatka pitkin todella huonokuntoisia teita todella huonokuntoisella linjurilla. Ainakin Maijulla yo oli yksi elaman kauheimmista, ja ihan vahintaan elaman kammottavin yobussimatka. Ainoat vapaat paikat olivat bussin takapenkilla, missa ei alun perin osattu olettaa olevan mitaan mataa vaikka meilta pari kertaa varmistettiinkin etta halutaanko ne. No, tilanne valkeni koko kauheudessaan pikku hiljaa. Edella olevat penkit olivat jotenkin loysasti kiinni, minka takia niiden selkanojat paukuttivat koko ajan polviin ja laskeutuivat matkan edetessa aina vain lahemmas meita. Myos omat penkkimme olivat melko lailla hajalla, Maijulla selkanoja ja penkki olivat jossain maarin irti toisistaan ja liikkuivat joka suuntaan (paitsi taakse nojausasentoon) ja Mikolla taas torrotti penkin levyinen pykala ulos selkanojan alaosasta. Kaikkein kauheinta matkassa oli alituinen taryytys ja rytyytys, ja epasaannollisen saannollisin valiajoin bussi ajoi vahan isompaan kuoppaan minka seurauksena penkilta lensi useita senttimetreja ilmaan. Oikeastaan viela pahempia olivat kuitenkin ajoittaiset tasaiset patkat, kun joutui kauhulla odottamaan retuutuksen jatkumista. Maiju ei uskonut selviavansa hengissa seuraavaan paivaan saakka, ja aika raatomainen olo kylla olikin… Koko paivan jatkui tarina paan sisalla (vahan kuin keinutus laivalla olon jalkeen), ja iltapaivalla tekemallamme pikku autoretkella iski hirvea paniikki joka kerta kun penkilla vahankin hypahti – pelotti naas etta sama kidutus alkaa taas uudestaan.

Mawsynram

Mawsynramilla on ilmeisesti nykyaan kyseenalainen kunnia olla maailman marin paikka, kun mitataan 12 kk aikana kertyneita sademaaria. Eilisella kaynnillamme kylassa ei tosin satanut tipan tippaa – aika pettymys. Lahiseudun nahtavyydet olivat kuitenkin kaikki kovin vesihenkisia. Tarjolla oli vesiputous, luola johon oli tippukivesta muotoutunut Shiva lingam, seka kuumat lahteet. Naista viimeisin oli ehka eksoottisin elamys, silla Intiassa on toisinaan vaikeuksia loytaa lamminta vetta. Lahteilla sai kayda peseytymassa pienessa kopperossa lahteesta tulevassa lampimassa (tai oikeastaan kuumassa, viela suurempi ihme!) vedessa. Meinasimme ensin jattaa kylpemisen valiin, mutta ei sita joka paiva paase kuuman lahteen veteen pesulle (tai tosiaan edes lampimaan suihkuun), joten otimme sittenkin tilaisuudesta vaarin. Oli muuten virkistavaa.

Don Bosco Museum

Shillongin-vierailumme museoelamyksista vastasi paikallisen hyvantekijan Don Boscon mukaan nimetty, Koillis-Intian heimokulttuureja esitteleva monikerroksinen museokompleksi. Siita ei oikeastaan ole muuta erityista mainittavaa, mutta erityisen vaikutuksen teki huone, jossa yritettiin kuvata ja selittaa kaikkien maailman tarkeimpien uskontojen synty, kehitys ja keskeisimmat uskonkappaleet. Yllattavaa kylla, siina vielapa jossain maarin onnistuttiin.

Jousiammuntaa ja vedonlyontia

Todellinen paikallinen erikoisuus taalla Shillongissa on jousiammunta ja siihen liittyva vedonlyonti, molemmat mita ilmeisimmin suuria intohimoja herattavia suosittuja harrasteita. Kaytiin seuraamassa tamanpaivaisten ammuntakilpailujen toista kierrosta ja osallistuttiin myos vedonlyontiin sen tuloksesta. Vedonlyonti on kaytannossa pelkkaa lottoamista, ja meille kavi kuten suurimmalle osalle suomalaisista lauantai-iltana, eli potti jai saamatta. Mutta todella hauska iltahetki vietettiin viuhuvien nuolten ja napsakasti kayvien jousten keskella (tai siis tarkkaan ottaen turvallisesti niiden takana). Vahan tarttui itseenkin muiden kisaa seuraavien ja siihen osallistuvien jannityksesta.

Ihan hyva, etta jo huomenna lahdetaan eteenpain (entiseen maailman marimpaan paikkaan eli Cherrapunjeen), muutenhan saatettaisiin ihan kokonaan jaada koukkuun uhkapeleihin ja hassata kaikki rahamme vedonlyontiin…