Tag Archives: Hotelli

Huone 105


Warning: mysql_get_server_info(): No such file or directory in /home/paakari/travel.wuokko.org/public/wp-content/plugins/xml-google-maps/xmlgooglemaps_dbfunctions.php on line 10

Warning: mysql_get_server_info(): A link to the server could not be established in /home/paakari/travel.wuokko.org/public/wp-content/plugins/xml-google-maps/xmlgooglemaps_dbfunctions.php on line 10

Hotelliseikkailut jatkuvat. Eilen alkuillasta tultiin Patnan kaupunkiin kahdeksantuntisen junamatkan jälkeen. Koska kaupungin oli varoiteltu mahdollisesti olevan vaarallinen ilta- (tai oikeastaan varmaan yöaikaan), ja koska hotellien kiertely on myös rasittavaa eikä oltaisi jaksettu, yritettiin löytää mahdollisimman nopeasti joku majapaikka. Helpommin sanottu kuin tehty: opaskirjoissa mainituista hotelleista suurinta osaa ei enää näyttänyt olevan olemassa, ja niissä, jotka löydettiin, oli täyttä.

Toivon jo hiipuessa eräästä rappukäytävästä tuli mies, joka kysyi että etsimmekö huonetta ja kertoi, että hänellä olisi cheap cheap huone tarjolla. Koska ideat alkoivat olla melko loppu, seurasimme miestä yläkertaan ja päätimme ottaa huoneen, jos se vain on yhtään kelvollinen. Yläkerrassa meidät vietiin seuraavan sedän eli hotel directorin puheille, ja hän kertoi antavansa meille 400 rupian huoneen ulkomaalaisalennuksella 300 rupialla. Ehkei kovin uskottavaa mutta sympaattista kuitenkin. Huoneen ovessa roikkui tosin lappu, jossa luki että 250 rupiaa. (Mutta ollaan jo muutenkin herätetty itsessämme pahennusta olemalla tällä reissulla niin kovin laiskoja tinkaajia.)

300 rupian lukaali Patnassa

300 rupian lukaali Patnassa

Kolmas setä kävi näyttämässä meille huoneen, joka oli tilavuudestaan huolimatta aikamoinen loukko betonilattioineen, kivikovine sänkyineen ja parhaat päivänsä nähneine kylpyhuoneineen. Kodikkuutta lisäsivät hyttyset sekä lattialla juoksentelevat isot muurahaiset, jotka söivät pienempiä muurhaisia, ja käytävässä Mikko bongasi myös torakan. Ne ovat aina yhtä herttaisia lemmikkejä. Hämmästyttävää kyllä, hetken päästä ovelle koputti vielä neljäs setä, joka toi mukanaan apupojan vaihtamaan sänkyyn uuden lakanan – jotain mitä tämän hintaluokan hotelleissa ei olla ikinä ennen koettu – ja pyytämässä että kysymme häneltä jos vain tulee jotain missä hän voisi auttaa. Mukavuuspisteet melko alhaiset mutta sympatiapisteet korvasivat ainakin osan paikan ankeudesta.

Yöllä sympatiapisteistä ei tosin ollut kovin paljon iloa. Ikkuinoiden ulkopuolella heiteltiin läpi yön jotain tiilen- tai kivenmurikoita mahdollisesti johonkin kärryihin tms., mistä lähti käsittämättömän kova kolahtelu ja räminä. Mikko sai metelistä huolimatta nukahdettua, mutta Maiju valvoskeli kovenevien vatsanväänteiden ja pahoinvoinnin kourissa. Nähtävästi se eilinen kelvollinen ruoka tuotti jälkibonuksena ärhäkän turistioksennnusripulin tai lievän ruokamyrkytyksen (miedompi versio Mumbai-mahasta, tiedoksi Lillille ja Killille). Huonosti nukutun yön jälkeen Maiju lähetti Mikon aamulla etsimään jotan vähän mukavampaa majapaikkaa, ja antoi tärkeimmäksi kriteeriksi, että siellä pystyy tarvittaessa oksentamaan vessanpönttöön… Aina valmis pioneeri palasi parin tunnin jälkeen varattuaan huoneen siististä mutta mielestään ylihintaisesta hotellista rautatieaseman toisella puolen kaupunkia.

2300 rupian lukaali Patnassa

2300 rupian lukaali Patnassa

Maiju on kuitenkin tyytyväinen: on pyyhkeet, päiväpeitto, lakanat, vessapaperia ja vieläpä viihdykkeeksi TV, vaikka siitä näkyykin vain kaksi kanavaa. Kaapeli on kuulemma rikki, mikä kävi ilmi kun käytiin valittamassa ettei töllötin toimi (huom. maksetaan nyt 2000 rupiaa enemmän per yö joten on nillitettävä vähän turhastakin). Palvelualttiudesta tällekin paikalle pisteet: ei aikaakaan kun huoneeseen kannettiin kokonaan uusi telkkari vanhan tilalle. Nyt kun vielä saisi ne kanavat…

Nalandan-visiitti jäi tältä päivältä väliin. Aikeissa on pääasiassa vain lepuutella ja vähän hoitaa matkaohjelmaa eteenpäin: varata huomiselle rempseästi oma autokyyti, jolla pääsemme käymään Nalandassa ja Sonepurissa ja ehkä myös Vaishalissa, ostaa junaliput ylihuomisaamulle Varanasiin, ja tehdä hotellivaraukset Bhopaliin ja Aurangabadiin (muualle on jo). Tällaisia käytännönläheisiä kuulumisia tällä kertaa – ensi kerralla toivottavasti vähän jännempiä elämyksiä ja parempivointisia kuulumisia. Mikon Nepalissa kerryttämä lääkevarasto on otettu käyttöön, joten eiköhän!

Mikkoa odotellessa


Warning: mysql_get_server_info(): No such file or directory in /home/paakari/travel.wuokko.org/public/wp-content/plugins/xml-google-maps/xmlgooglemaps_dbfunctions.php on line 10

Warning: mysql_get_server_info(): A link to the server could not be established in /home/paakari/travel.wuokko.org/public/wp-content/plugins/xml-google-maps/xmlgooglemaps_dbfunctions.php on line 10

1/2 matkalaista onnellisesti perillä Kalkutassa, ja toinenkin mitä ilmeisimmin kovaa kyytiä lähestymässä!

Kolmen lennon jackpot Helsingistä Istanbulin ja Delhin kautta Kalkuttaan sujui suuremmitta ongelmitta. Istanbul-Delhi-lennolla sain vierustoverikseni kuusikymppisen saksalaisnaisen, joka oli menossa kuukauden pyhiinvaellukselle. Nukkuminen jäi vähälle, kun nainen halusi huonolla englannillaan kertoa ummet ja lammet lapsuudestaan Itä-Saksassa, lapsistaan ja heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan, joogan syvimmästä olemuksesta ja siitä, miten kaikki koostuu valosta. Jep. Ikään kuin korvaukseksi Delhin uudella kentällä oli petollisen mukavia lepotuoleja, jollaiseen olin vähällä jäädä torkkumaan Kalkutan-lennon lähtiessä. Havahduin yhtäkkiä siihen, että kuuluteltiin final callia lennolle Kalkutan kautta Port Blairiin, ja äkkäsin onneksi, että kyseessä oli oma lentoni. Tosin väkeä lappasi koneeseen vielä pitkään minun jälkeeni, joten ehkä aikaiset final callit ovat vain keino yrittää paimentaa myöhästelyyn taipuvaiset täkäläiset koneeseen. Vähän haikeaa oli jäädä kyydistä Kalkutassa ja olla jatkamatta matkaa Port Blairin kautta ihanille Andamaanien paratiisisaarille – sinne menoakin kyllä harkittiin matkasuunnitelmaa tehdessä.

Kentälle olin pyytänyt hotellilta kuskin minua vastaan, joten pääsin mukavasti majapaikkaamme. Se on eteläisessä Kalkutassa sijaitseva “Boutique Guest House” Bodhi Tree, joka on kyllä äveriäimmästä päästä kahdenkeskisten Intian-matkojemme hotellivalikoimaa. Valitettavasti tosin varaamani huone oli yllättäen annettu toisille vieraille, ja meille annettiin vähän ankeampi vaihtoehto. Plaah. Vähän pettymys, kun jälleennäkemisen piti tietysti olla TÄYDELLINEN, ja luonnollisestihan nimenomaan hotellihuone ratkaisee täydellisyysasteen… Mutta oikeastaan tämä vain vahvistaa moneen kertaan oppimamme läksyn: Intiassa ei kannata etsiä keskitason hotelleja, vaan tähdätä joko hintahaitarin ala- tai yläpäähän. Niiden välimaastossa saa vain harvoin rahalleen kunnon vastinetta. Vaikka mitäpä me niistä huippuluokankaan hotelleista tiedämme 😀