Kandyn kaupunki sijaitsee kätevästi ylänköseutujen ja ns. kulttuurikolmion (joka pitää sisällään Sri Lankan UNESCO-kohteet) rajalla. Sieltä on suhteellisen lyhyt matka moneen turisteille “pakolliseen” käyntikohteeseen. Meilläkin on aikomus tehdä Kandysta käsin jokunen vähän pitempi retki.
Joulunaluspäiville oltiin järjestetty kahden yön ja kolmen päivän reissu kulttuurikolmion ihmeisiin: Dambullan luolatemppeliin, Sigiriyan kalliolinnoitukseen sekä Polonnaruwan ja Anuradhapuran muinaisiin kaupunkeihin. Retki alkoi lupaavasti kuskin ilmoituksella, että Polonnaruwaan ei välttämättä pääse rankkasateiden aiheuttamien tulvien takia. Seuraava hyvä enne tuli noin tunnin ajomatkan jälkeen, kun Eero oksensi autoon.
Sääennusteet olivat kieltämättä näyttäneet vähän heikoilta jo edellisiltana: niissä povattiin rankkasadetta kaikkiin käyntikohteisiin tai oikeastaan koko saarelle. Päätettiin kuitenkin pitäytyä suunnitelmissa ja toivoa hyvää tuuria, säästä ja sääennusteista kun ei ikinä tiedä.
![Eero has learned that you take photos of interesting things you see. Now he yells "kuva, kuva" [picture, picture] whenever something catches his eye.](http://travel.wuokko.org/wp-content/uploads/2014/12/IMG_1282-1024x682.jpg)
Eero has learnt that you take photos of interesting things you see. Now he yells “kuva, kuva” [picture, picture] whenever something catches his eye.
Tästä rohkaistuneena jatkettiin matkaa Sigiriyaan. Siellä saa rapsakat $30 pulittamalla tutustua 400-luvun lopulta peräisin olevan, korkean kivennyppylän päälle rakennetun linnoituksen raunioihin. Mäen alla on aikanaan ollut laaja puutarha, josta on jäljellä muureja, pengermiä ja lammikoita.
Ylös kiivetään jyrkkiä portaikkoja pitkin. Suunnilleen puolivälissä matkaa pääsi katsomaan vähäpukeisia neitokaisia esittäviä seinämaalauksia kallion kyljessä. Ovat ilmeisesti kuuluisia taideaarteita, mutta ei osattu ihan arvostaa niitä, kun restaurointi on taidettu tehdä vähän tökerösti. Kuten opaskirja toteaa, maalaukset näyttävät paremmilta postikorteissa kuin livenä. Tunnelmia latisti myös alhaalla alkanut ja koko ajan voimistunut sade.
Sigiriya on kaikkein kuuluisin leijonaportaikostaan. Mäen huipulle ja varsinaisille linnoituksen raunioille kuljetaan portaista, jonka molemmin puolin on valtavan kokoiset leijonan käpälät. Arvellaan, että aikanaan leijona olisi ollut kokonainen, ja ylös päästäkseen olisi pitänyt siis uskaltaa astua leijonan kitaan. Nyt piti uskaltautua vain sateesta tulvehtiville portaille.
Hyvällä säällä ylhäältä olisi varmasti hienot maisemat. Nyt näkyi lähinnä harmaata pilvimassaa, sen verran mitä ennätettiin kurkkia ennen kuin taivas repesi.
Kun päästiin takaisin alas ja yhytettiin kuskimme/isäntämme Nimal, kuultiin että lisää teitä on joutunut tulvan alle. Polonnaruwaan ja Anuradhapuraan ei kumpaankaan olisi menemistä. Hetki siinä pähkättiin mutta tehtiin sitten suosiolla päätös keskeyttää Cultural Triangle Grand Tour ja kääntyä takaisin Kandyyn.
Retki vähän lässähti kasaan mutta päätös taisi olla oikea. Kotosalla lueskeltiin uutisista, että tulvien takia on evakuoitu tuhansia ja että autoja on turvallisuussyistä kielletty menemästä Anuradhapuraan. Toivottavasti tulva hellittää pian, ensisijaisesti tietenkin kodeistaan evakuoitujen takia mutta myös siksi, että me voitaisiin yrittää retkeä paremmalla onnella uudestaan 🙂
We had planned a little pre-Christmas trip: a grand tour of the Cultural Triangle sights, including Dambulla, Sigiriya, Polonnaruwa, and Anuradhapura. We were supposed to be on the road for two nights & three days but only got to see Dambulla and Sigiriya. The heavy rains have caused floods and Polonnaruwa and Anuradhapura were off limits so we had to cut the grand tour short. If the weather gets better we’ll give it a second try!