Tauteja ja tovereita


Warning: mysql_get_server_info(): No such file or directory in /home/paakari/travel.wuokko.org/public/wp-content/plugins/xml-google-maps/xmlgooglemaps_dbfunctions.php on line 10

Warning: mysql_get_server_info(): A link to the server could not be established in /home/paakari/travel.wuokko.org/public/wp-content/plugins/xml-google-maps/xmlgooglemaps_dbfunctions.php on line 10

Muutama paiva Mumbaissa on kulunut kovin nopsaan. Syyna on ollut laadukas seura ja laaduton olotila. Toimme ilmeisesti Kalkutasta tuomisina jonkin vatsapopon, joka iski meihin sunnuntain ja maanantain valisena yona ja Kimmoon sitten seuraavana yona. Omalla kohdallamme epailimme syyksi “muutamaa” sunnuntaina nautittua olusta, joskin aika harvakseltaan krapulassa on kuumetta, eika kovin usein ripuliakaan… Kimmon sairastuminen vasta paivaa myohemmin viitannee kuitenkin johonkin tautiin. Se on vetanyt meidat kaikki melko voimattomiksi ja pitanyt lisaksi vuorotellen kaikki paitsi Lindan vuoteenomana puolisen paivaa. Mutta pitihan sita viela viimeisina Intian-paivina sairastaa viela vahan lisaa – vastahan tassa ollaan kipuiltu pari kuukautta putkeen. Hyvaa harjoitusta saadaan kotiinpaluuta ja sikaflunssaa vastaan.

Sairastelusta huolimatta ollaan saatu vahan pyorittya kaupungillakin. Kaytiin mm. kangasmarkkinoilla ja shoppailureissulla Bandran ostosalueella, tosin kaikilla oli niin vetamaton olo etta pojatkaan eivat joutuneet karsimaan liiallisesta kaupoissa juoksemisesta. Voimattomuuden takia on ollut myos hyva syy tyollistaa taksikuskeja ja suhailla pirssilla suoraan hotellille paikallisjunan sijaan (tosin kyseisella kertaa mentiin kylla paikallisjunalla toiseen suuntaan, tapotaydessa toisen luokan vaunussa tietenkin kun pojat ei raskineet ostaa ykkosluokan lippuja) (ovat ne kylla miltei kymmenen kertaa kalliimpiakin, ettei silla).

Me tapasimme eilen illalla myos vuosi sitten Andamaaneilla hankkimamme sukelluskaveri Amitin. Kavimme istahtamassa kahvilassa ja lahdimme siita ravintolaan syomaan jotain kevytta. Valittelimme siina hieman puolikuntoista oloamme ja vatsavaivoja, mika asiaintila valittyi puhelimitse myos Amitin serkulle, joka kehotti meita tulemaan mieluummin luokseen syomaan kunnollista kotiruokaa. Ajatus kotiruoasta ja myos kotiin (ihan kenen tahansa kotiin) paasemisesta kuulosti hyvalta, joten tartuimme tarjoukseen ja huristelimme serkkuhenkilon luokse autoriksalla. Kun on viittanyt viikkoja hotelleissa, tuntuu tosi mukavalta paasta oikeaan kotiin, varsinkin kun hotelleista monet ovat olleet halpoja eivatka erityisen viihtyisia, ja kyseinen koti puolestaan oli oikein mukava ja sieva. Istuskelimme sitten siina iltaa, soimme hiirenannokset hyvaa ruokaa (enempaa ei saa alas), jutustelimme sita sun tata, ja lopulta suuntasimme yhden aikaan taksilla hotellille ja nukkumaan. Ollessamme juuri taksissa matkalla Finnair muisti meita tekstiviestilla, joka ilmoitti etta lentajalakko on paattynyt. Ei siis saadakaan ylimaaraista Lontoon-lomaa, buhuu.

Tanaan kaytiin aamupaivasta saattamassa Linda ja Kimmo junalle, joka vei heidat toiselle junalle, joka vie heita kovaa kyytia kohti Keralaa ja Kochia. Melkein olisi tehnyt mieli hypata vaunuun mukaan ja jatkaa viela toisten kanssa matkaa eteenpain… Reilussa kahdessa kuukaudessa on jo ehtinyt tottua reissun paalla olemiseen eika ajatus toihin ja arkirutiiniin paluusta liiemmin houkuttele. Matka on ollut tosi mahtava, kenties jopa paras tahan mennessa, eika edes sairastelu ole liikaa hidastanut vauhtia (sita paitsi, kuuluuhan se asiaan taalla Intiassa). On siis aika haikea olo siita, etta matkaa on enaa vuorokauden verran jaljella. Mutta vaikka tuntuu surulliselta lahtea taalta, niin toisaalta ainakin Maijusta on myos ihanaa paasta kotiin – possuflunssan ja joulukraasan keskelle. Ah ihanuutta 😉