Daily Archives: 2004/11/16

Orchhan turistirysä

Eilen lahdettiin sitten kiireella karkuun tuolta turistirysasta pois toiseen turistirysaan nimeltaan Orchha. Lahdettiin aamulla seitseman aikaan bussilla Agraan ja sielta sitten junalla Jhansiin (kakkosluokka aivan taynna, saatiin sentaan istumapaikat matkatavara/istumahyllylta) ja sielta riksalla belgialaispariskunnan kanssa Orchhaan. Siella kierreltiin iltaan asti kunnes ei nahnyt juuri mitaan ja sahkotkin oli ilmeisesti jokseenkin tiukassa niin mentiin nukkumaan ajoissa. Aamulla puol seitseman aikaan lahdettiin kurkkimaan temppeli/palatsialuetta. Se tosin osoittautui aukeavaksi vasta 9am, mutta ei ollut mitaan portteja tai aitoja tai muita, niin mentiin silti kiertelemaan. Sisalle ei lahdetty sentaan tunkemaan. Paikasta taytyy sanoa sen verran, etta nuo kuvat kylla antaa “vahan” turhan hienon kuvan.. Olihan ne ihan komeita pytinkeja silti. Paikka oli tosi pieni (8500 asukasta) eli siella ei ollut juuri mitaan. Ruoka oli halpaa, mutta palvelu hidasta.

Orcchan temppeli

Orchhan temppeli

Mäen päällä oli piskuisessa temppelissä tämmöinen

Mäen päällä oli piskuisessa temppelissä tämmöinen. Mikko yhteiskuvassa pyhän miehen kanssa.

Ja sitten Maiju

Ja sitten Maiju

Hassu vanha setä halusi teetä

Hassu vanha setä halusi teetä. Yhtään mitään ei ymmärretty mitä sanoi, mutta kauheasti selitti sitten kun tarjottiin teet.

Orcchan linnoitusta

Orchhan linnoitusta

Ja toisesta kulmasta

Ja toisesta kulmasta

Orcchan temppeli ja iso osa itse paikkaakin

Orchhan temppeli ja iso osa itse paikkaakin

Agra ja Taj Mahal

Jottei paivana nakisi liian vahan, pyrahdettiin sitten samana paivana viela Agraankin katsomaan Taj Mahalia (tosi pieni pyrahdys, oltiin n. 4h yhteensa Agrassa). Oli se kylla hieno (Mikosta ei tosin kovin kummonen), mutta tuskin ihmeellisempi kuin kuvissa. Tuli silti sellainen olo etta on oikeasti Intiassa, vaikkei se kylla mitaan oikeinta Intiaa olekaan. Sinne on myos suhteellisen hyvat (intian mittapuulla) turvatoimet. Oli pienta haslinkia kun sinne ei saa vieda kannykoita ja mun (Mikko) piti kayda laittamassa kannykka semmoiseen cloak roomiin (ne ei huomannu Maijun kannykkaa niin sen ei tarvinnu =). Jarjeton maara ihmisia ja jos aikoo menna sinne sisalle asti niin joutuu kirjaimellisesti tunkemaan ittensa sinne. Meidan ajoitus oli kylla suhteellisen loistava, silla tullessa olleet n. 10 metrin jonot olivat muuttuneet sellaisiksi jotain 100+ metrisiksi. Kaikki ilmeisesti haluaa menna katsomaan sita auringonlaskussa. Otettiin paluumatkalle bussiasemalle pyorariksa joka osoittautui pieneksi “seikkailuksi”. 5min ajon jalkeen kaveri tormasi lehmaan, pysahtyi, tarkisti pyoran ja totesi sen olevan kunnossa ja irroitti lehman karvat, jotka oli tarttunu kiinni. Sitten muutaman minuutin ajon jalkeen mies rupesi pysahtymaan ja kysyi josko voisi menna rukoilemaan moskeijaan. No mikapas siina. Siina sitten seisoskeltiin riksan kanssa viitisen minuuttia ja sitten taas jatkettiin. Vahan ennen kuin tultiin perille kaveri pysahtyi viela ostamaan n. kilon banaaneja vihanneskauppiaalta. Mahtaisikohan tammoinen toimia suomentaksissa?

Taj Mahal

Taj Mahal. Klassinen postikorttikuva.

Tuosta ehkä hieman näkee millainen tunkeminen sinne kaikkein pyhimpään oikein on

Tuosta ehkä hieman näkee millainen tunkeminen sinne kaikkein pyhimpään oikein on

Pyöräriksakuski

Pyöräriksakuski

Me pyöräriksan kyydissä

Me pyöräriksan kyydissä

Nainen ja hänen ratsunsa

Nainen ja hänen ratsunsa

Hitaalla junalla matkassa

Heippa taas! On menny muutama paiva ilman etta ollaan paasty/kerretty nettiin. On oltu sen verran pienissa paikoissa enimmakseen ettei oo loytyny toimivia yhteyksia, haikkaa joko yhteydessa tai siina ettei oo sahkoa… Bundista lahdettiin siis lauantai-iltana passenger trainilla Fatehpur Sikriin. Juna lahti klo 18 ja perilla oltiin 5:30 ja matkaa oli 335km joten akkia laskien aika hidasta vauhtia (tosin oltiin aika paljon pysahdyksissa). Nukkumisen kanssa oli aika hiljasta, ensin liian kuuma, sitten kylma (jotkut tampiot piti ikkunaa auki melkeen koko yon ja oli jalat ja muutkin paikat aivan jaassa), ihmiset kuorsas maailman lujimpaan aaneen, toiset kailotti joko junassa tai asemilla. Fatehpur Sikriin lahdettiin kiertelemaan parin tunnin lepin jalkeen (otettiin siis hotellihuone heti karkeen). Keskiaikainen (?) autiokaupunki, joka ei ollut kovin autio kun joka paikka oli taynna turisteja ja kinuavia oppaita jotka ei uskoneet kun niille sanoi (n. 20 kertaa) ettei halua opasta. Ilman opasta ei kuulemma voi nahda sita paikkaa tai tietaa mita varten ne rakennukset ovat ?!? (hotellin kaveri tosin sanoi etta ei tartte opasta kun kaikista taloista on tekstit plakaateissa englanniksi, ei tosin luettu paljon niitakaan). Pari hienosti koristeltua (seinat taynna yksityiskohtaisia kaiverruksia) rakennusta siella oli, muuten vahan ahistus kaikkien ihmisten keskella. Pois siis. Tavattiin siella muuten ensimmainen suomalaisturisti, seinajokelainen tytto joka kutsui meidat teelle, jonne mentiin illalla.

Intian junan Sleeper-luokka

Intian junan Sleeper-luokka. Meillä oli yläpedit ja tavarat sai kätevästi pidettyä niillä.

Fatehpur Sikrin pihaa

Fatehpur Sikrin pihaa

Fatehpur Sikrin pihaa

Fatehpur Sikrin pihaa

Osa seinistä oli hienosti koristeltuja

Osa seinistä oli hienosti koristeltuja